Haikun pentuepäiväkirja

Haikun toinen pentue
Tähän mennessä tapahtunutta
Kesä -18 on tosiaan jälleen pentukesä, mutta ei vieläkään Jemman pentukesä. Haiku hoiti homman edellisellä kerralla niin hyvin, että tulimme Haikun varsinaisen omistajan kanssa siihen tulokseen, että voidaan kokeilla millanen pentue toisesta tulee, ja toisella uroksella.

Uroksena tällä kertaa on Lapponia's Pallas, valkoinen vanhempi herrasmies. Treffit ekakertalaisen kanssa meni hienosti, ensimmäisellä reissulla Haiku ei ollut vielä ihan valmiina, mutta toisella kertaa meininki oli jo ihan eri näköstä. Enää ei pelkästään kiusoteltu ja leikitty, ja kun Haikukin oli otillaan, niin kyllähän se luonto tikanpojan puuhun vetää. Kokoeroa Haikun ja Nullah:n välillä on joitakin senttejä, mutta kaksikko hakeutui lumikasalle ja se oli siinä. Hetken aikaa lepäiltyään, kaksikko olisi ollut valmiina ottamaan uuden erän...

No, yhden astutuksen taktiikka näyttää tuottavan tulosta. Haiku on pyöristynyt melkolailla samoihin mittoihin kuin edellisen pentueen kohdalla, ultrassa näkyi 4 varmaa alkiota. Saa nähdä miten iso pentue tuhisee pentulaatikossa huhtikuun puolivälin jälkeen.

Odottelin pentueen syntyvän samoihin aikoihin kuin edelllisen pentueen, 57vrk kohdalla. Haiku alottikin ensimerkit synnytyksestä suurinpiirtein kuten viimeksikin, mutta lupaavan alun jälkeen homma kuivui kasaan. Lopulta pennut syntyivät 62vrk:lla. Ensimmäinen pentu oli synnytetty 23:13 aika pitkän ponnistuksen jälkeen, viimeinen syntyi 5:11 perjantai-aamuna, eli 10 pentua 5 tuntiin, nopea homma oli tälläkin kertaa. Nyt myös maito oli valmiina odottelemassa, pennuille on tarjottu lisämaitoa mutta ei tunnu kelpaavan. Eikä ihme, pennut saavat painoa siihen malliin että jokaiselle riittää Haikulta evästä omasta takaa.

Seuraavaksi nimigenaraattori käyntiin, 7 veljestä on ehkä liian ilmeinen valinta :D

Haikun ensimmäinen pentue

6.4.2016
Tähän mennessä tapahtunutta
Päätös Haikun käyttämisestä jalostukseen eli melkolailla kahden ääripään väliä, ensin ajattelin että vaihdan lennossa Haikun Jemmaan, jos se Jemman omistajalle käy. Lopulta kuitenkin päädyin teettämään Haikulla nyt pennut, ja koska Jemman omistajalle sopi ajatus Jemman pennuttamisesta myös myöhemin, niin minulla on optio astuttaa Jemma, eli katsellaan josko kesä -18 olisi jälleen pentukesä.

Lokakuussa -15 otimme suunnaksi Tampereen ja Hakametsän eläinlääkäriaseman, jossa ensin katsottiin Haikun silmät ja siitä sitten suunnattiin röntgeniin. Lonkkakuvia otettiin parit, ja hyvältä näytti, samoten kyynärät oli todella kauniit. Urosvalinta on ollut alusta asti melko varma, muitakin tuli katsottua mutta alkuperänen uros kummitteli niin että ei siinä lopulta ollut muita oikeita vaihtoehtoja. Uros on Haikua päivän vanhempi Fi MVA Lapponia's May Hem "Zappa", musta komea ja mukavanoloinen uros, vähän Haikua isompi ja raamikkaampi.

Haiku taisi tietää, mitä sen pään menoksi on suunniteltu. Juoksu alkoi kuukausi-puolitoista myöhemmin, kuin mikä tähän asti on ollut aikataulunsa, ja kyllä mulla jo usko loppu että oisko tuo pitänyt hiljasen juoksun, vai onko muuten vaan myöhässä. Lopulta juoksu tuli, ja tottakai sopivasti pääsiäispyhien ajaksi. Ajankohtaan jollon mulla ei ole käytännössä mitään mahiksia saada töistä ylimäärästä vapaata. Onneksi kuitenkin retki Kemiin sattui sopivasti pyhille, saatiin aikataulut natsaamaan melkolailla kohilleen ja tuloksena onnistunut astutus. Sen verran tipalle kuitenkin meni, että toinen astutus ois ollut logistisesti vähintäänkin haastava, joten pelattiin upporikasta ja rutiköyhää, ja mennään yhdellä astutuskerralla.

Astutuksesta on nyt siis melkein kaksi viikkoa. Vyötärönympärys on kasvanut ensimmäisen viikon aikana 2cm, joka menee normaalivaihtelun piikkiin. Haikun viimenen näyttely ennen mahdollista mammalomaa on 10.4. Kankaanpään ryhmänäyttely, ja sitä seuraavalla viikolla onkin aika jo alkaa tilailemaan aika ultraan.

7.5.2016
Onpa taas pitkä väli päivityksellä. No, Kankaanpäässä Haiku jäi pn-luokassa harmittavasti kakkoseksi, ja serti meni nenän edestä. Ei siis titteliä pentujen papereihin emälle. Ultrassakin käytiin, pentuja on kyllä tulossa, mutta ei mitään megaluokan pentuetta. Neljä selkeää nappia näkyi, mahdollisesti ehkä myös viides, mutta katsotaan nyt. 3vkoa h-hetkeen, ja masu ei ole kasvanut erityisen paljon. Viimestään parin viikon päästä Haiku tulee tänne mammalomailemaan, sitten aletaan olla jo enemmän jännän äärellä!

11.9.2016
Dudiin. Niinhän siinä sitten kävi, että pennut meni kesken. Syytä ei tiedetä, näin vaan aina joskus käy. No, jäi siitä jotain hyvääkin. Haiku söi astutuksen jälkeen todella hyvin, ja mimmi sai kerrytettyä runkoon vihdoinkin massaa. Erittäin timmissä kunnossa se on, mutta selkä on paljon jämympi ja liikeet tasapainoisemmat. Tokihan myös kesän liikunta-aktiviteetit ovat tehneet osansa, sitä ei käy kiistäminen.

No, Haikulle on nyt suunnitteilla pentue seuraavaan juoksuun. Pitkällisen miettimisen tuloksena. Juoksunkin pitäis olla tuloillaan, ainakin ensimmäiset merkit ovat ilmassa. Lisää sitten, jos astutus onnistuu, vielä ei uskalla paljon hypettää....

15.11.2016
Nyt uskaltaa vähän hypettää. Paino tavulla vähän. Haiku astutettiin lokakuun alkupuolella harmaalla Vinskillä, virallisesti multivalio Vinzentinus von Strahlenden Sternchen. Astuminen sujui nopeasti ja helposti, vuorokausia oli nyt takana pari enemmän kuin ekalla yrityksellä Zapan kanssa. Ultrassakin käytiin, ja eläinlääkärin ensimmäinen lause oli että on topakasti tiineenä :D 5-6 tuli arvioksi. Haikun nisätkin ovat alkaneet turpoamaan, ruokakin maistuu, ja vatsanympärys on kasvanut tasaiseen tahtiin 7cm ensimmäisten neljän viikon aikana. Uskaltaudun siis olemaan hieman toiveikas pentujen suhteen. Koirahuonekin alkaa olla kohta siihen valmis, vielä ompelunurkka kuriin, ylimääränen tavara pois, ja pennuilla on hyvin tilaa touhuta.

63vrk on täynnä 11.12.16. Värieinä pitäis tulla valkeita ja harmaita. Eli tuhlausreissu messariin on peruttu tältä vuodelta :D

9.12.2016
Haiku synnytti pennut maanantaina 5.12. Uroksia syntyi 1 harmaa ja 3 valkeaa, narttuja 1 valkea ja 4 harmaata. Synnytys sujui kaikenkaikkiaan hyvin, toiseksi viimeisen pennun kohdalla piti avustaa, mutta muuten kaikki syntyivät luonnollisesti. Pennut painoivat 230-310g, ja kasvavat ja kehittyvät hurjaa vauhtia. Osa pennuista painaa jo yli 400g, vain yksi on alle 300g, tosin eiköhän sekin pääse tuon rajan yli iltapunnituksessa. Kuvia on tulossa, kunhan saadaan ne vielä sellaseen kansioon jonka voi jakaa. Ja sukutaulukin on työn alla.

13.1.2017
Haiku ja pennut voivat.... pulskasti :D Haiku on syönyt kuin hevonen, pennut syövät kuin vähän pienemmät hevoset. Kaikki tarjottu ruoka häviää kupeista, ja vesikuppikin on tullut tutuksi. Myös Haikun kuivat nappulat ovat kiinnostaneet, ja niitä on erityisen kiva järsiä. Penniinit riehuu ja touhuaa keskenään ja 9 pennun voimin pentulaatikossa on välillä sellaset peijaiset ettei paremmasta väliä. Haukkumaankin on jo melkein opittu. Pentulaatikossa ei juuri enää vapaaehtoisesti pysytä, sieltä on tultu jo pidemmän aikaa laitojen yli. Ja kakkendaalin tuotanto on jotain ihan järjetöntä :D Osa pennuista on joutunut myös jo pesun ja trimmauksen uhreiksi, koko joukkio varmaan lähiaikoina. Sirutus on varattu, saa nähdä millaseen sekasortoon tämä hunnilauma eläinlääkäriaseman jättää :D Rekisteröintinimet on myös jo mietitty.

Kuvia on totuttuun tapaan Helin sivuilla

5.3.2017
Taas voin todeta että whoooooopsiiiis päivityksen kanssa :D
Pennut kävivät sirutuksessa Forssassa.... öh, siis Jokioisilla samalla eläinlääkärillä, joka ultrasi Haikun. Ilme oli kieltämättä ihan näkemisen arvoinen, muisti ultranneensa Haikun ja ihmetteli myös lopullista pentujen määrää, mutta näitähän sattuu. Ja mikäänhän ei ole varmaa ennenkuin pennut tuhisee laatikossa ja ensimmäiset elinviikot alkavat olla takana. No, sirut saatiin niskaan ja nimetkin löytyivät lopulta helposti. Luukutin ihan huolella Red Hot Chili Peppers:iä töissä ja siitä se idea sitten lähti. Edellisellä kerralla mietiskelin josko nimet olisivat löytyneet Static X:n tuotannosta, mutta sen aika ei selkeästi ollut vielä.

Kaikki pennut ovat löytäneet omat uudet kodit. Itselleni ei tällä kertaa jäänyt yhtään, joten oma lauma pysyi kahden suurpuudelin kokoisena.

Tässä vielä linkki pentueen omalle sivulle

Takaisin etusivulle